Musiikki on yksi maailman voimakkaimpia ilmiöitä ja sen juuret ulottuvat pitkälle esihistoriallisiin aikoihin. Kaikki ovat varmasti kokeneet kerran jos toisenkin musiikkikokemuksen tuoman mielihyvän ja nautinnon, mutta kuinka hyvin me oikeastaan ymmärrämme, mikä musiikissa tarkalleen ottaen meihin vetoaa?

Kiitos erilaisten vuosien varrella tehtyjen tutkimusten olemme jo pitkään tienneet, että musiikki tuottaa aivoissa voimakkaita kemiallisia reaktioita, jotka puolestaan aiheuttavat meissä nautinnon tunteita. Uusimmat tutkimukset pystyvät kuitenkin myös selittämään sen, mitä aivoissa oikeasti tapahtuu kun kuuntelemme musiikkia.

Kanadalainen Montreal Neurological Institute sai hiljattain valmiiksi tutkimuksen, jonka perusteella voidaan päätellä, että uusien musiikkikappaleiden kuuntelu aiheuttaa reaktioita samassa ihmisaivojen osassa kuin syöminen, urheilu ja seksi. Tämä monia eri arkisia tunteita käsittelevä aivojen osa on latinalaiselta nimeltään nucleus accumbens, suomeksi paremmin tunnettu nimellä mielihyväkeskus.

Tutkimus suoritettiin seuraamalla magneettikuvauksen avulla, miten koehenkilöiden aivot reagoivat musiikkikappaleisiin, joita he eivät olleet ennen kuulleet. Kokeeseen osallistui yhteensä 19 ihmistä ja heille kaikille soitettiin kokeen aikana 60 uutta kappaletta. Jokaisen kuunnellun kappaleen jälkeen tutkijat kysyivät koehenkilöiltä, kuinka paljon he olisivat kyseisestä kappaleesta valmiita maksamaan. Tutkimuksen ansiosta tutkijat pystyivät vahvistamaan, että ihminen on valmis maksamaan musiikista sitä enemmän, mitä enemmän toimintaa musiikkikappale hänen aivojensa mielihyväkeskuksessa aiheuttaa. Tutkijat ovat pystyneet tämän tutkimuksen myötä lisäksi päättelemään, että musiikilla on tunteisiin niin voimakas vaikutus eritoten siitä syystä, että musiikki luo kuuntelijalle odotuksia. Se, kuinka vahvasti mielihyväkeskus reagoi kuultuun musiikkiin riippuu siis siitä, vastaako juuri kuultu musiikkikappale kuuntelijan odotuksiin vai ylittääkö se peräti ne. Keskeisenä osana ihmisen kokemaa musiikkikokemusta on aivojen kuuloaivokuori, jonka tehtävänä on tallettaa ihmisen kuulemista äänistä ja musiikista kerättyä informaatiota. Mitä suuremman nautinnon musiikkikokemus kuuntelijalle tarjoaa, sitä vilkkaampaa viestintä mielihyväkeskuksen ja kuuloaivokuoren välillä on.

Miten aivojen mielihyväkeskus toimii?

Aivojen limbinen järjestelmä, eli se sama aivoen osa-alue, johon myös mielihyväkeskuksemme kuuluu, sijaitsee isoaivojen reunassa. Limbisen järjestelmän tehtävänä on hallita autonomisia toimintojamme, motivaatiotamme ja tunteitamme, sekä yhdistää tunnetiloja fyysisiin tuntemuksiin, jotka ovat jo aiemmin rekisteröityneet muistiimme.

Tutkimukset osoittavat, että hyperaktiivisuus mielihyväkeskuksessa voi viitata esimerkiksi siihen, että ihmisellä saattaa olla vaikeuksia kieltäytyä syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyvistä nautinnoista ja antautumaan houkutuksille. Asiaa on tutkittu muun muassa tutkimalla koehenkilöiden aivotoimintaa samaan aikaan kun heille näytetään kuvia ruoasta, kauniista luonnonmaisemista tai erotiikasta. Puolen vuoden jälkeen testistä nämä samaiset koehenkilöt kutsuttiin takaisin ja heitä pyydettiin osallistumaan kirjalliseen kyselyyn. Kyselyn avulla huomattiin, että ne koehenkilöt, jotka ensimmäisessä testissä reagoivat voimakkaimmin kuviin ruoasta, olivat lihonneet enemmän kuin koehenkilöt, jotka eivät reagoineet yhtä vahvasti. Sama huomio toistui myös seksuaalikäyttäytymistä tutkiessa — ne koehenkilöt, jotka reagoivat voimakkaimmin seksuaalisiin ärsykkeisiin olivat myös arkielämässään seksuaalisesti muita osallistujia aktiivisemmin.

Kaikki edellä havaitut tutkimustulokset viittaavat siihen, että aivojen palkitsemismekanismi on vahvasti osana ihmisen käyttäytymisen säätelyä. Muistikeskukseen tallentunut mielihyvän tunne muistuttaa meitä myös tulevaisuudessa, mitä meidän täytyy tehdä tunteaksemme tunne uudelleen. Tämä puolestaan saa aivomme vapauttamaan dopamiinia, joka on osasyy siihen miksi koemme tunteita ja mielihyvän kokemuksia. Arkielämässämme on paljon virikkeitä, jotka aiheuttavat dopamiinin vapautumisen aivoissamme: musiikki, ruoka, seksi, urheilu ja uhkapelaaminen. Musiikilla ja kasinopeleillä on sinänsä hyvin samankaltainen vaikutus aivoihimme, että ne molemmat luovat ihmiselle odotuksia. Musiikki luo odotuksia saamastamme nautinnollisesta kokemuksesta ja kasinopelaaminen – niin fyysisellä, kuin nettikasinollakin –  luo odotuksia pelistä saatavasta voittopotista. Raha ja musiikki ovatkin todistetusti kaikkein voimakkaimpia ihmisaivoihin vaikuttavia ärsykkeitä. Ärsykkeiden luultiin pitkään olevan synnynnäisiä, mutta uudet tutkimukset ovat kumonneet tämän käsityksen todistamalla, että ärsykkeisiin vastaaminen kehittyy ihmisen elämässään kokemien kokemusten myötä.