Masennus eli depressio on usein nimetty suomalaisten kansantaudiksi. On totta, että meillä kärsitään masennuksesta paljon, mutta aivan Euroopan kirkkaimpaan kärkeen emme tilastoissa kuitenkaan sijoitu vertailtaessa masennuksesta kärsivien osuutta aikuisväestöstä.

Kyseessä on joka tapauksessa vakava ongelma, joka kätkee taakseen monenlaisia ihmiskohtaloita ja erilaisia taudinkuvia. Ei ole olemassa yhdenlaista masennusta. Lievää masennusta voi myös pyrkiä hoitamaan niin sanotusti kotikonstein. Yksi oireita lievittävä tekijä on monille musiikki. Tarjolla on kuitenkin myös ammattimaista musiikkiterapiaa.

Musiikkiterapia

Suomessa on käytetty jo 1960-luvulta lähtien musiikkiterapiaa, mutta ei yksin masennukseen. Terapiamuotoa voidaan käyttää monipuolisesti monenlaiseen kuntoutukseen ja hoitoon. Sitä on tarjolla paitsi yksityisten terapeuttien vastaanotoilla, myös kouluissa, kehitysvammaisten laitoksissa, vankiloissa ja esimerkiksi vanhainkodeissa.

Tutkimus aiheesta on kuitenkin maassamme huippuluokkaa ja Suomen yliopistoissa on tehty aiheesta toistakymmentä väitöstutkimusta musiikkiterapiasta.Musiikkiterapiaan voi päästä myös julkisen terveydenhuollon kautta ja se kuuluu Kelan korvausten piiriin. Alan koulutus on keskittynyt Jyväskylässä toimivaan Eino Roiha -instituuttiin. Alan toimijoita alleen on kerännyt Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, jolla on jäseniä noin 250 henkilöä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole välttämättä esimerkiksi ammatinharjoittajia, sillä yhdistys on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Vastaavasti myöskään kaikki ammatikseen tätä terapiaa tarjoavat eivät välttämättä ole yhdistyksen jäseniä.

Masennuksen hoito musiikilla

Professorit Jaakko Erkkilä ja Christian Gold herättivät vuonna 2011 julkaistulla tutkimuksellaan runsaasti huomiota myös kansainvälisessä mediassa. Kaksikon tutkimuksen mukaan yhdessä perushoidon kanssa toteutettu musiikkiterapia on toimiva ja tehokas hoitomuoto masennuksen hoidossa. Erkkilän ja Goldin mukaan musiikillisella vuorovaikutuksella on mahdollisuus auttaa depressiosta kärsiviä ihmisiä tunteiden ilmaisemisessa ja sisäisen maailman kokemusten käsittelyssä. Terapia tutkimuksessa toteutettiin kuitenkin yhdessä lääkityksen, keskustelupohjaisen terapian ja psykoterapian kanssa.

Filosofian lisensiaatti Marko Punkasen tutkimus niin ikään Jyväskylän yliopistossa tuotti samanlaisia tuloksia. Koeryhmä, joka sai yksilöllistä musiikkiterapiaa masennuksen standardihoidon ohella, omasi paremmat hoitotulokset kuin pelkkää standardihoitoa saaneet kontrolliryhmän jäsenet. Väitöskirjatutkimuksessaan Punkanen huomioi, että depressiosta kärsineet koehenkilöt eivät pitäneet energisestä eivätkä myöskään aggressiivisesta musiikista.

Kohti parempaa itsetuntoa

Maailmalla vastaavaa tutkimusta on tehty myös. Esimerkiksi Queen’sUniversity Belfast -yliopisto Pohjois-Irlannissa toteutti vastaavan vertailevan tutkimusprojektin vuosina 2011 – 2014 professori Sam Porterin johdolla. Tutkimuksessa oli mukana 251 lasta ja murrosikäistä, jotka kärsivät häiriöistä tunne-elämässä, kehityksessä ja mielenterveydessä. Perushoidon ohella musiikkiterapiasta hoitoa saaneet lapset ja nuoret onnistuivat parantamaan itsetuntoaan, kehittämään viestinnällisiä taitojaan ja vuorovaikutustaan muiden ihmisten kanssa sekä vähentämään masennuksen oireita.

Tietenkin myös depression itsehoito musiikin avulla on kokeilemisen arvoista. Suositeltavaa on myös luoda itse musiikkia, mikäli siihen on alkuunkaan mahdollisuuksia. Kaikenlaisen luovan toiminnan on todistettu auttavan masennuksen käsittelyssä – olipa kyse sitten musiikista, kirjoittamisesta, piirtämisestä jne. Kuitenkin jo pelkkä musiikin kuuntelu saattaa olla monelle suureksi avuksi.

Lisäksi on hyvä muistaa, että masennusta pidempään kokiessaan tulee hakeutua ammattilaisten tarjoaman avun piiriin esimerkiksi paikallisen terveyskeskuksen kautta.

Miten itse musiikkiterapia toimii?

Ensinnäkin lohdun sana kaikille itsensä epämusikaaliseksi kokeville – musiikkiterapia ei vaadi minkäänlaisia musikaalisia tai soitannollisia taitoja. Itse terapiassa menetelmänä voi olla kyllä musiikin tuottaminen esimerkiksi laulun tai soittamisen kautta, mutta myös pelkkää kuuntelua voidaan käyttää hoitomenetelmänä. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat musiikin mukaan liikkuminen, maalaaminen ja esimerkiksi ns. fysioakustinen hoitomuoto.

Kuten todettua, musiikki voi auttaa kokemaan yhteyden tunnetta ympäröivään maailmaan ja omaan sisäiseen maailmaan, tunne-elämään. Se voi tuottaa kokemuksia nautinnosta ja mielihyvästä, sen avulla voidaan rauhoittaa mieltä. Musiikilla voi olla suoranaisia fysiologisia vaikutuksia ja se voi auttaa kivun hoidossa.