Koneellisesti tuotettua musiikkia pidetään yleensä hyvin kyseenalaisena musiikin muotona. Keinotekoiset soundit, sekä “pakotetut” sävellajit saattavat saada vanhemman sukupolven muusikoilta niskavillat pystyyn. Nykyinen sukupolvemme on kuitenkin ollut mukana kasvattamassa tätäkin genreä, sekä on ollut vahvasti mukana muokkaamassa konetuotettua musiikkia sellaiseksi, jonka sen tänä päivänä kuulemme.
Valtaosa ns. mainstreamin edustajista ei kuitenkaan tunnista, mikä on oikeasti koneellisesti tehtyä musiikkia, sekä mikä oikeilla instrumenteillä soitettua. Esimerkiksi Ariana Grande ja hänen levy-yhtiönsä käyttävät auto-tunea laulajan levytyksissä. Tällä pystytään korjaamaan mm. äänialavirheitä, sekä lauluopillisia kompastuksia äänittäessä. Vaikka monelle tämä kuulostaakin vain kauniilta nuoren tytön laulannalta, on taustalla kuitenkin hirveä määrä teknologista osaamista korjaamassa virheitä.
Konemusiikin suurkuluttajat
Pääosin tämänkaltaisen musiikin käyttäjäkuntaan kuuluvat miehet, sekä naiset, iältään 15-25 vuotta. Erilaiset konemusiikin festivaalit vetävät vuosittain miljoonia nuoria yleisökseen, ympäri maailman. Tämän hetken kirkkaimpia tähtiä kyseisessä genressä, on luultavasti Yhdysvaltalainen Skrillex. Suomalaisia, Armin Van Buureninkin huomioimia konemusiikkihuippuja ovat esimerkiksi Joonas Hahmo ja K-system. Vaikka yleensä käyttäjäkuntaa katsastellaan yksityisen kuluttajan perspektiivistä, unohdamme usein miten muutkin alat hyötyvät tämänkaltaisesta musiikista. Esimerkiksi maailman suurimmat netticasinot ovat ottaneet peliensä teemamusiikeiksi entistä enemmän koneellisesti tuotettua musiikkia. Kun kyseessä on esimerkiksi avaruusseikkailuun sijoittuva casinopeli, on tähän hieman vaikea kuvitella mitään klassista kappaletta soimaan taustalle.
Koneellisella musiikilla pystyy siis tekemään ääniä, minkä matkiminen normaalilla instrumentilla olisi hyvin hankalaa. Kuten esimerkiksi juuri avaruusaluksien äänet, kolikoiden kilinä, sekä satoja muita erilaisia audiovisuaalisia efektejä. Tähän valtavaan äänien kirjastoon pääset kattavasti tutustumaan monilla nettikasinoilla. Erilaisilla kasinosivustoilla on listattu kymmeniä pelejä, joissa koneellisesti tuotettu musiikki pääsee oikeuksiinsa. Vaikkemme tätä aina välttämättä miellä musiikiksi, on se kuitenkin omanlaisensa haara, tuhansien, sekä tuhansien musiikin ala-lajien parissa.
Konemusiikin tulevaisuus
Tällä hetkellä koneellisesti tuotetun musiikin tulevaisuuden kärkinimiin kuuluvat mm. jo edellämainittu Skrillex, Armin Van Buuren, Giuseppe Ottaviani, sekä esimerkiksi Cosmic Gate. Näistä mielenkiintoisempiin nimiin lukeutuu ehdottomasti Italialainen artisti, Giuseppe Ottaviani. Ottaviani on julkaissut ensimmäisen singlensä jo vuonna 2005, mutta tahti ei ole sen jälkeen missään nimessä hiipunut, vaan päinvastoin. Italiassa, vuonna 1978 syntynyt Ottaviani on yli kymmenvuotisella urallaan julkaissut yli 30 singleä & albumia, joista uusin, “Jakarta”, on julkistettu vuonna 2018. Giuseppe Ottaviani on edelleen trance-musiikin kirkkaimpia tähtiä, huolimatta siitä, että hän on ollut genressä jo pinnalla yli vuosikymmenen ajan.
Musiikkilajien yhdistäminen
Eritoten aikamme menestyneimmät rap-artistit ovat alkaneet huomata, että leyvt joilta löytyy myös hieman menevämpää musiikkia, ovat usein myyntilistojen kärjessä. Ei ole siis mikään ihme, että supertähdet kuten Drake & Kanye West ovat ottaneet uusiin levyihinsä huomattavasti enemmän trance-vivahteita mukaan. Vaikkakin heidän pääasiallisena genrenä toimii RnB & Rap, trance on yhä enemmän ottanut sijaa erilaisissa miksauksissa, sekä kollaboraatioissa artistien välillä.
Konemusiikkia on erittäin helppo mukauttaa muiden musiikkilajien mukaan johtuen siitä, että sävellajien ja sointujen sovittaminen on koneellisesti huomattavasti helpompaa, kuin pelkkiä instrumenttejä käyttäen. On sanomattakin selvää, että useita kymmeniä uusia kappaleita vuodessa julkaisevat artistit, ovat alkaneet käyttää tätä entistä enemmän hyödykseen.
On siis helppo todeta, että pop-kulttuurimme on vääjäämättä ajautumassa yhä enemmän ja enemmän kohti koneellisesti tuotettua musiikkia kohden, eikä mikään ihme. Pop-kulttuurin vahvimpia suunnannäyttäjiä on raha. Isot levy-yhtiöt ovat loppupeleissä olemassa vain ja ainoastaan rahantekoa varten ja on siis luonnollisesti, että musiikkia tuotetaan yhä enemmän sen varjolla, mitä suuri kuluttajaryhmä haluaa kuunnella. Artistit jotka levyttävät omaksi ilokseen, on valitettavasti häviävä vähemmistö, joka saattaa muuttaa pop-kulttuuriamme merkittävästi, seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana.