Musiikkioppilaitokset Suomessa

Suomessa on aina ollut laulu koulujen oppiaineena jo keskiajan luostarikouluista lähtien. Tunneilla laulettiin tietysti kirkollisia lauluja ja koulutettiin laulajia jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin. Kansallisromantiikan aikaan laulettiin kouluissa hengellisiä ja isänmaallisia lauluja ja musiikki nautti lähinnä kansansivistyksellistä arvoa.

Valtio alkoi 1960-luvulla tukea Suomen musiikkikoulutusta. Tänä päivänä Suomessa on vahva ja kattava musiikkikoulutuksen verkosto sekä harrastajille että musiikin ammattilaiseksi haluaville.

Musiikkikasvatus alkaa jo vauvaiässä

Varhaisiän musiikkikasvatuksella on monia tavoitteita. Sen yleisenä tavoitteena on lapsen koko kehityksen tukeminen, niin sosiaalisen, motorisen, emotionaalisen kuin kognitiivisenkin kehityksen osalta. Musiikki tarjoaa lapsille elämyksiä ja antaa erilaisia taitoja ja valmiuksia sekä tukee itseilmaisun ja luovuuden kehittymisessä.

Tämä varhaisiän musiikkiin tutustuminen alkaa musiikkileikkikouluissa ja jatkuu sieltä musiikkivalmennukseen ja soitinvalmennukseen. Musiikkivalmennuksena opetellaan musiikkiliikuntaa, musiikin kuuntelemista, laulamista ja soittamista.

Musiikin perusopetus kouluissa

Peruskoulu-uudistus toi mukanaan paljon hyvää, mutta samalla pienensi taideaineiden määrää. Lukiossa musiikin voi valita osaksi lukujärjestystään ja Suomessa toimii myös useampi musiikkilukio.

Musiikin perusopetuksen tarkoitus on tarjota musiikillisia elämyksiä, tietoa ja taitoa, jotka rohkaisevat oppilasta musiikin harrastamiseen koulun jälkeenkin. Pääosassa ovat oppilaan oma luovuus ja vuorovaikutustaidot sekä musiikin tuottaminen laulamalla ja soittamalla. Pyrkimyksenä on myös antaa valmiuksia tarkastella median tarjontaa kriittisesti ja tulla itse aktiiviseksi kulttuurivaikuttajaksi.

Taiteen perusopetus

Jos haluaa harrastaa musiikkia enemmän, voi hakeutua musiikkikouluun, joilla on yleensä lukukausimaksu. Täällä opiskelu on tavoitteellisempaa ja se etenee tasolta tasolle suunnitelmallisesti. Musiikkikouluihin ei yleensä ole ylitsepääsemättömiä pääsykokeita ja niissä voivat opiskella kaikenikäiset, joten myös aikuiset ovat tervetulleita.

Musiikkiopistoihin pitää taas pyrkiä ja niissä opiskelu on jo paljon tavoitteellisempaa. Vaikka kaikista opiskelijoista ei tulekaan alan ammattilaisia, antavat musiikkiopistot hyvän pohjan musiikin ammattiopintoihin. Musiikki on ala, jossa monen muu taideaineen tavoin ollaan ammattilaisia jo hyvin nuoresta.Musiikkia voi opiskella myös erilaisissa vapaan sivistystyön laitoksissa, kuten kansanopistoissa ja työväen opistoissa.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Musiikin ammattilaiseksi voi valmistua monesta oppilaitoksesta. Suomessa konservatoriot tarjoavat 3-vuotisen koulutusohjelman, jonka perustutkinto antaa valmiudet korkeakoulutasoisiin opintoihin.

Tavoitteena tämän tason koulutuksella on, että linjalta valmistunut pystyy toimimaan alan työntekijänä vaativimmissakin tehtävissä. Käytännössä tutkintopapereita ei soittajalta keikoilla koskaan kysytä, merkitystä on vain sillä, miten hyvin osaa soittaa. Kuinka korkea koulutus kenelläkin on, on tärkeää siinä vaiheessa, kun aletaan täyttää esimerkiksi opettajanvirkoja musiikkiopistoissa ja kouluissa.

Korkeakouluaste

Korkeakoulutasoista opetusta Suomessa tarjoavat erilaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Ammattikorkeakouluihin riittää musiikillisen osaamisen lisäksi lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai toisen asteen tutkinto. Niissä voi suorittaa alemman ammattikorkeakoulututkinnon, joita ovat musiikkipedagogi sekä muusikko, ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon samoista suuntautumisvaihtoehdoista.

Sibelius-Akatemia on ainoa Suomen musiikkikorkeakoulu, ja sieltä valmistuu sekä taiteilijoita, pedagogeja että eriasemiin musiikin kenttää sijoittuvia taiteen asiantuntijoita. Opiskelijat otetaan sisään valintakokeiden kautta ja heillä tulee olla myös ylioppilastutkinto tai sitä vastaava tutkinto tehtynä. Koska Sibis on yliopisto, suoritetaan siellä ensin kolmessa vuodessa alempi korkeakoulututkinto, joka antaa musiikin kandidaatin paperit ja sen jälkeen 2,5 vuodessa ylempi korkeakoulututkinto, jolla saa musiikin maisterin paperit. Sibelius-Akatemiassa on runsaasti suuntautumisvaihtoehtoja jazzmusiikista kirkkomusiikkiin.

Yksityinen musiikinopetus

Musiikin alalla opetusta haluava voi ottaa tunteja myös yksityisesti, alkaen aivan soitonopetuksen ensiaskelista ammattimaiseen opiskeluun. Toisin kuin muissa taidekorkeakouluissa, Sibelius-Akatemiassa panostetaan myös pedagogiikan opettamiseen soittajille, joka antaa heillä valmiudet pitää soittotunteja oman soittamisen ohella.

Tämä takaa, että Suomesta löytyy runsaasti erinomaisia soitonopettajia myös niille, joita ei laitostie innosta.